11. IDÄN ja LÄNNEN VÄLISSÄ I (s.122-133)

MUISTIINPANOT

- Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi, Neuvostoliiton miehitys tai kommunistien vallankumous

- Välirauhan sopimuksen jälkeen Suomen poliittinen tilanne epävarma

• Ei varmuutta NL:n lopullisista tavoitteista
• Osa rauhansopimuksen kohdista oli pelottavia, mm. Porkkalan tukikohdan luovutus

- Liittoutuneiden valvontakomissio tuli valvomaan rauhanehtojen noudattamista vuoden 1944 syyskuussa

- Suomessa varauduttiin miehitykseen syksyllä 1944 ja armeija toteutti aseidenkätkentäoperaation

- Asekätkennät osoitti Neuvostoliiitolle, että Suomessa oltiin vieläkin valmiita puolustamaan maata

-  Rauhanehtojen mukaaan saksalaiset oli korkotettava pois Suomesta

• Suomi ja Saksa tekivät salaisen sopimuksen saksalaisten rauhanomaisesta vätäytymisestä

- Rauhansopimuksessa määrättiin myös sotakorvauksista, ja niitä alettiin maksamaan heti rauhan tultua

- Suomessa tuomittiin ns. sotasyylliset

-  Rauhanehtojen mukaan Suomessa oli sallittava kommunistien toiminta, perustettiin SKDL, josta pääsi kaksi uutta ministeriä Paasikiven hallitukseen, SKDL sai myös seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa hyvän kannatuksen, 49 edustajaa pääsi eduskuntaan

- Paasikiven linja: Suomen piti tehdä päätöksiä, jotka eivät ärsyttäivi Neuvostoliittoa

- Suomen ja Neuvostoliiton välinen lopullinen rauhansopimus vavhistettiin v. 1947

- YYA-sopimus: Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 

ESSEE

Millä perusteella vuosia 1945 ja 1948 voidaan pitää Suomen sisäpolitiikan käännekohtina?

V:
          Sodan rauhanehtojen mukaan Suomessa oli jälleen sallittava kommunistinen toiminta,  ja vuoden 1945 eduskuntavaaleissa Suomen Kansan Demokraattinen Puolue saikin heti hyvän kannatuksen ja 49 paikkaa eduskunnassa. Valvontakomissio oli tähän tyytyväinen, koska sen katsottiin osoittavan Suomen hylänneen sodan aikaisen politiikkansa, ja Neuvostoliitossa uskottiin Suomen kommunistien pystyvän johdattamaan Suomen kansandemokratiaksi.

      Vuonna 1946 Suomen presidentiksi valittiin Paasikivi, jolloin myös hallitus vaihtui, ja kommunistit saivat paljon valtaa uudessa hallituksessa.

       YYA-neuvottelujen alettua keväällä 1948, Neuvostoliitto kehotti Suomen kommunisteja toimimaan sopimuksen puolesta. Suomessa pelättiin mahdollista kommunistien vallankaappausta, koska samaan aikaan YYA-neuvottelujen kanssa Tsekkoslovakiassa kommunistit olivat kaapanneet vallan ja maa muuttui kansandemokratiaksi. Pelkoa lisäsivät kommunistilehtien kirjoittelut sekä kommunistijohtajien agressiiviset puheet.

       Viranomaiset olivat koko kevään olleet valmiustilassa, ja Huhtikuussa huhut vallankaappauksesta voimistuivat, kun YYA- sopimus tuli eduskunnan käsittelyyn. Paasikivi reagoi tilanteeseen ja määräsi poliisivoimat hälyytystilaan, mutta eduskunta kuitenkin hyväksyi sopimuksen eikä vallankaappausta tullut.

       Kesän -49 eduskuntavaaleissa Sosiaalidemokraattejen ja porvaripuolueiden vaalikamppanjat suunnattiin kommunisteja vastaan. Sosiaalidemokraattien lehdet kirjoittivat avoimesti Oletetusta vallankumouksesta ja näin loivat kommunistien vastaista ilmapiiriä.

      Vaaleissa SKDL:n kannatus romahti, ja vaalitulos lopetti puheet vallankumouksesta. Kommunistit menettivät keskeisen asemansa hallinnossa eivätkä päässeet hallitukseen. Kommunistit eivät olleet tyytyväisiä hallitusratkaisuun, ja käynnistivät lakkoliikkeen, jonka tavoitteena oli osoittaa, etei maata voi hallita ilman kommuisteja. Lakkoliike kuitenkin epäonnistui.