5. SISÄLLISSOTA (s.56-67)

MUISTIINPANOT

                                                             KAHTIA JAKAUTUVA KANSA

• Suomen tilanne itsenäistymisen jälkeen edelleen jännittynyt monien ratkaisemattomien yhteiskunnallisten ongelmien johdosta

• Köyhemmän kansan olot olivat huonot, maaseudun tilattomien määrä kasvanut, torppareilla epävarmat vuokrasopimukset jne.

• Uudistustyön hitaus radikalisoi työväkeä

• Elintarviketilanne 1. maailmansodan aikaan huono, koska viljaa ei euroopasta saatu ja Venäjältä tulevat kuljetukset takkuilivat, jonka seurauksena osa kansasta näki nälkää, josta seurasi lakkoja

• Työttömyys kasvoi, jolloin yhä useampi ihminen näki nälkää kallistuneiden elintavrikkeiden hintojen vuoksi

• Taloudelliset ongelmat lisäsivät jännitettä työväen ja porvareiden välillä, ja Suomen lakon jälkeen porvareiden ehdoilla itsenäistyminen lisäsi köyhemmän kansan tyytymättömyyttä

• Keisarin kukistumisen jälkeen Suomeen syntyi vähitellen järjestysvaltatyhjiö, koska omaa armeijaa ei ollut eikä Venäjän poliisiin luotettu  ----->  Porvarit ja työväki muodostivat omia kartejaan järjestyksen ylläpitämiseksi

• Suojeluskuntia sijoitettiin erityisesti Maasudulle, koska viljankylvö pyrittiin turvaamaan Suomen ollessa huonossa elintarviketilanteessa

• Työväki yritti pitää järjestystä yllä punakaarteilla, joihin työväenliikkeen johto kehotti lokakuun eduskuntavaalien jälkeen kannattajiaan liittymään

• Marraskuun yleislakko nostatti työväen itsetuntoa ----> porvarit lakon aikana alakynnessä

• Svinhufvudin johtama senaatti sai 12. tammikuuta 1918 valtuudet luoda maahan luja järjestysvalta, jonka seurauksena suojeluskunnat nimitettiin hallituksen joukoiksi 25. tammikuuta   ----------> punakaarteista laittomia joukkoja, jotka tuli riisua aseista.

                                                                         SODAN RINTAMALINJAT

• Suomessa pitkään jatkunut vastakkainasettelu kärjistyi 28. tammikuuta 1918 punaisten aloitettua Helsingissä vallankumouksen
• Osa porvarillisesta hallituksesta pakeni Vaasaan, ja jatkoi siellä toimintaansa Vaasan senaattina  ----> Suomen hallinto kahdessa paikassa
• Punaisten ryhdyttyä vallankumoukseen porvarillinen Suomialoitti oman vapaussotansa ja venäläisten riisumisen aseista Pohjanmaalla (Valkoiset)
• Punaiset valtasivat Etelä-Suomen teollisuuspaikkakunta Tampereen eteläpuolelta, kun taas valkoisten tärkeintä tukialuetta oli Pohjanmaa ja Karjalan alueita
• Rintamalinja Porin, Tampereen ja Viipurin pohjoispuolella
• Sodan tärkeimmät, Kolmisen viikkoa kestäneet taistelut käytiin Tampereella, Jonka Valkoiset onnistuivat valtaamaan huhtikuun alussa 1918. Tätä voidaan pitää sodan käännekohtana
• Punaisten puolella noin 100 000 miestä eikä juuri lainkaan koulutetuja johtajia  -----> eivät kyenneet järjestäytyneeseen taistelutoimintaan
• Valkoiset pääosin talonpoikia ja porvaristoa. He säätivät sodan aikana yleisen asevelvollisuuden, jonka myötä joukoissa mukana miehiä kaikista kansanosista -----> Valkoisilla enemmän koulutettuja johtajia
• Valkoiset saivat apua saksalaisilta, jotka nousivat maihin huhtikuussa Etelä-Suomessa
• Punaiset saivat apua venäläisiltä, mutta venäläisten sotilaiden määrä jäi vähäiseksi
• Saksalaisten vallattua Helsingin huhtikuun puolessavälissä, oli valkoisten voitto varma 

                                                                 VUODEN 1918 VAIKEA MUISTO

• Sodassa kuoli yli 36 000 henkeä. Varsinaisessa taistelussa kuoli noin 10 000 henkeä, mutta lähes saman verran kuoli tistelujen ulkopuolella tapahtuneissa väkivallanteoissa, joiden uhreina kuoli punaisilta 7 370 ja valkoisilta 1 424
• Valkoisella terrorilla tarkoitettiin usein pikateloituksia taisteluiden jälkeen. Näillä pyrittiin murtamaan punaisten järjestäytynyttä vastarintaa ja aiheuttamaan paniikkia (toimi)
• Suurin osa punaisista sai surmansa sodan jälkiselvittelyissä, eniten vankileireillä, joissa heitä oli noin 80 000
• Sodan raakuudesta ei olisi tahdottu puhua, ja jälkikäten teot haluttiin selittää molemmilla puolilla ylilyönteinä

                                                              SISÄLLISSODAN MONET NIMITYKSET

• Sotaa kutsuttiin pitkään Suomessa virallisesti vapaussodaksi
• Sodan voittaneet valkoiset katsoivat turvanneensa Suomen itsenäisyyden. He pitivät punaisia maanpettureina ja uskoivat, että punaisten voitto olisi merkinnyt Suomen liittämistä Neuvosto-Venäjään
• Sekä valkoiset että punaiset kutsuivat sotaa vallankumoukseksi, jonka tuntomerkit sota täyttääkin, koska Helsingissä syrjäytettiin kansan laillisesti valitsema eduskunta
• Punaiset pitivät sotaa jo sodan aikana luokkasotana, jossa köyhä työväenluokka nousi varakkaampia porvareita vastaan
• Poliittisesti neutraalimpia nimityksiä sodalle ovat kansallissota, sisällissota ja vuoden 1918 sota

ESSEE

Miten kansalaisten aktivoituminen näkyi suomalaisessa yhteiskunnassa vuosina 1906-1918?

Suomessa oli 1900-luvun alkupuolella kireät tunnelmat. Käytössä oli säätyvaltiopäivät, jossa vain yhteiskunnan ylempiosaisilla oli oikeus vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Luokkavastakohdat olivat suuret ja köyhän kansan olot olivat varsin huonot. Maasudulla oli paljon tilattomia ja torppareiden vuokrasopimukset eivät olleet mitenkään varmoja. Kaupungeissa taas tehtaiden työntekijöiden työolosuhteet olivat erittäin huonot. Yhteiskunnan epäkohdat aiheuttivat työväestössä tyytymättömyyttä ja työväki pyrkikin vaikuttamaan olemalla osana vuoden 1905 suurlakkoa. Samaisena vuonna työväkeä edustanut Työväenliike julkaisi punaisen julistuksen, jossa vaadittiin kansalliskokouksen kutsumista paikalle. Julistuksen johdosta säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin eduskunta vuonna 1906. Työläiset saivat siis osaltaan aikaan eduskuntauudistuksen.

Eduskuntauudistuksen myötä äänestysoikeus myönnettiin myös sellaisille ihmisryhmille, joilla ei aiemin ollut oikeutta äänestää. Nyt myös työväestö, palvelusväki, maaseudun tilattomat ja jopa naiset pystyivät vaikuttamaan yhteiskunnan asioihin äänestämällä. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1907 ja kansalaiset olivatkin äänestyksessä todella aktiivisia, jopa 70% äänioikeutetuista äänesti. Äänestyksen voittivat työväestöä edustaneet sosiaalidemokraatit, jolloin työväestö ajatteli olojensa parantuvan. He joutuivat kuitenkin pettymään, sillä keisarilla oli yhä valtaa ja hän pystyi hajottamaan eduskunnan milloin hyvänsä. Keisari käyttikin tätä valtaa ja hajotti eduskunnan usein. Työväen haluamia uudistuksia ei siis näkynyt ja tyytymättömyys alkoi taas kasvaa työväestön keskuudessa.

Työväen tyytymättömyys aiheutti kansalaisissa aktiivisuutta, sillä he halusivat parantaa omia elinolojaan ja oikeuksiaan yhteiskunnassa. Vuonna 1917 vallitsi huono elintarviketilanne, jonka johdosta työväki alkoi protestoimaan ja aloitti lakkoja sekä syntyi levottomuutta. Työväki vaati lakkoillessaan itselleen oikeuksia.

Vuonna 1917 työväen haluama valtalaki jäi toteuttamatta ja sosiaalienemmistöinen eduskunta hajoitettiin, jolloin työväkeä edustaneet sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä. Kansa oli tyytymätön ja välit porvareiden ja työväen välillä kiristyivät entisestään, sillä työväen oloihin ei ollut näkyvillä parannuksia.

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Suomen itsenäistyminen ei taannut kuitenkaan luokkavastakohtien pienenemistä tai olojen parantumista. Suomessa ei myöskään vielä itsenäistymisen jälkeen ollut omaa armeijaa, vaan sinne syntyi järjestysvaltatyhjiö. Porvareiden ja työväen väliset huonot suhteet saivat aikaan epäjärjestystä ja molemmat osapuolet alkoivat aktivoitumaan. Alettiin järjestää omia kaarteja, joiden tarkoituksena oli pitää yllä järjestystä. Kaartit toimivat vapaaehtoisuuden nimissä, eikä tarkoituksena ollut sotiminen.

Porvaristo perusti suojeluskuntia maaseudulle, koska viljankylvö oli turvattava sekä työväen radikalisoituminen huoletti. Suojeluskuntia perustettiin myös venäläisiä vastaan, sillä porvaristo halusi säilyttää Suomen itsenäisyyden.

Työväestön keskuudessa perustettiin punakaarteja, ja työväenliike kehottikin työläisiä liittymään niihin. Työväkeä kannustettiin liittymiseen erilaisten palkkioiden myötä ja se saikin ihmisiä lähtemään aktiivisesti mukaan. Työväki myös laati Me vaadimme! -ohjelman Venäjän bolsevikkivallankumouksen innoittamana. Ohjelmassa vaadittiin työläisten olojen parantamista ja esimerkiksi sortovallan poistamista ja kahdeksan tunnin työlakia. Työväestö toimi yhdessä ja joukkovoimalla.

Suomen senaatin saatua luvan luoda Suomeen järjestysvalta, punakaarteista tuli laittomia ja he aloittivat vallankumouksen vuonna 1918. Sen myötä suomeen syttyi sisällissota, jossa punaisia vastaan taisteli muun muassa porvareita sisältänyt valkoisten joukko. Punaiset taistelivat aktiivisesti tasavertaisuuden puolesta, kun taas valkoisille oli tärkeää Suomen itsenäisyyden säilyttäminen.