9. VALISTUS II

MUISTIINPANOT (s.117-125)

Valistusajan tiede ja taide

- kristinusko ja sen taide eli vielä valistuksen jälkeenkin

- Ranska säilyi johtavana kulttuurimaana

• Versaillesin hovi kuningashuoneiden esikuva
• Pariisi muodin keskus
• samppanja ja hanhenmaksapasteijat tulevat tunnetuksi ympäri Eurooppaa

-matkakirjallisuus tuli suosituksi

• Daniel Defoen  Robinson Crusoe
• Jonathan Swiftin Guliverin matkat

-hovimuoti muuttui barokista kevyeen ja luontoaiheiseen rokokoohon

• ristiriidassa järjen korostamisen kanssa

-valistusfilosofit vaativat johdonmukaista ja selkeää taidetta

• uusklassismi syntyy

Luonnontiede ja kiinnostus muihin kansoihin

-valistuksen kiinnostus uutta tietoa kohtaan johti luonnontiedon harrastukseen

-tieteellisen maailmankuvan luominen selittämällä ympäristön ilmiöitä järjellä kasvussa

• teoria ihmissuvun jakaantumisesta eri rotuihin

- toiset kansat huonompia eurooppalaisten näkökulmasta

• afrikkalaiset laiskoja neekereitä, intiaanit jaloja villejä ( paremmuusjärjestys jo muiden rotujenkin kesken)
• toisaalta Rousseau piti villejä turmeltumattomina ja aitoina, mutta villiyttä ei kannata yrittää ongelmallisuuden vuoksi

-James Cookin  Tahitin tutkimusretken aarteita eli tahitilaisia ihmisiä esiteltiin innoissaan

- Kiinan kulttuurin ihailua (huomattiin kulttuurin olevan vanhempi kuin eurooppalaisen kulttuurin)

Valistus meille

- syntyperäisten oikeuksien poistaminen (mahdollisuuksien tasa-arvo)

-kristinuskon maailmankuva korvautuu tietoon perustuvalla maailmankuvalla

- hallitsemalla tietoa hallitsee itsensä ja maailman kehitystä

- julkinen keskustelu ja yleinen mielipide

ESSEE

Valistusfilosofi Kant vaati ihmisiltä rohkeutta järjen käyttöön (sapere aude!). Miten vaatimus kuvasti valistuksen henkeä?

V:

                                                    Sapere aude!

Valistuksen aikana monet valistusfilosofit kehoittivat ihmisiä käyttämään järkeään. Muun muassa Immanuel Kant vaati tätä kovasti. Mutta miten vaatimus oikein kuvasti valistuksen henkeä?

   Ensinnäkin, vaatimus järjen käyttöön kuvaa valistuksen henkeä hyvin paljon, sillä ihmisiltä vaadittiin irtautumista itsevaltiaan alaisuudesta tai ajatuksista. Ihmisiltä pyydettiin uusia ajatuksia sekä yhteistä hyvää, mutteivät ajatukset aina yhteen sopinutkaan. Toiseksi, sen ajan maailmassa ajateltiin aina saman kaavan mukaan, ennen kuin valistusfilosofit sekä uudet ajatukset syntyivät. Kirkko hallitsi kaikkea, ja jos oma näkemys vastusti kirkon näkemystä, kirkko rankaisi tai ainakin huomautti asiasta.

   Oman järjen käyttöhän oli valistuksen tärkeimpiä teemoja, joten järjen käyttö oli tarpeen. Järjen käytöllä luotiin tieteitä sekä uusia näkökulmia eri asioihin, kuten politiikkaan sekä maailmankuvaan. Ilman Kantin ja muiden filosofien rohkeaa ajattelua itsevaltius sekä suppea maailmankuva olisi ehkä nykyäänkin todellisuutta. Valistusfilosofit halusivat edistää maailmaa, mutteivät itse siihen yksin pystyneet. He kirjoittivat kirjoja, jotka levisivät pikku hiljaa ympäri maailmaa, ja kansa ne luettuaan rupesi ajattelemaan itse.

   Vaatimus kuvasi valistuksen henkeä siten, että ihmisten ajattelu totutun kaavan ulkopuolelta luo jotain uutta. Oikein jalostettuna luotu uusi asia on myös hyvä. Ihmisten ajatus haluttiin itsenäiseksi.