In English
Suomeksi
12. AATTEIDEN VUOSISATA II
MUISTIINPANOT (s.140-159)
-
-
KLASSIKKOJEN VUOSISATA TAITEISSA JA TIETEISSÄ
- 1800 -luku taiteiden kultakausi; taidesuuntauksia esim. uusklassismi, romantiikka, naturalismi, realismi, impressionismi, ekspressionismi ja kansallisromantiikka. + kertaustyylit, joissa jäljiteltiin aikaisempia tyylejä (esim. renessanssia)
- tyylit vaihtuivat nopeasti, mutta edellinen tyyli ei kadonnut vaan jatkoi uuden rinnalla
- mikään tyylisuunta ei hallinnut täysin aikakautta, vaan eri taidemuodoissa vallalla eri tyylisuuntia
- 1800 -luku poikkeaa aikaisemmista vuosisadoista, sillä taiteilijat vaihtoivat myös itse tyylejään
- taiteen asema muuttui yhteiskunnan mukana; taiteilijat aikaisemmin joutuivat mukautumaan ylempien tahojen vaatimuksiin - > nyt uudet ja isot ihmisjoukot tulivat taiteiden käyttäjiksi (tärkein uusi kuluttajaryhmä oli porvaristo)
-taiteiden kysyntää lisäsivät myös väestönkasvu, kaupungistuminen ja lukutaidon yleistyminen. Taiteesta tuli myös politiikan väline.
-teollistuminen vaikutti taiteisiin; kirkkojen sijasta tehdasrakennuksia, jotka miellettiin myös taiteeksi -> insinööreistä tuli merkkihenkilöitä, jotka helpottivat töillään ihmiselämää
- uusklassismi (empire, klassismi) syntyi jo 1700 -luvun puolivälissä ja jatkui pitkälle 1800 - luvun puolelle. Arkeologiset kaivaukset ja niiden perusteella saadut tiedot antiikin ihmisen elämästä herättivät kiinnostusta antiikin aikaa kohtaan -> antiikin ihmisen ominaisuuksia ihailtiin. Uusklassismi pyrki herättämään uudelleen antiikin taidetta hallinneen idealismin, moraalin ja ylevyyden, joka näkyi teoksissa selkeytenä. (Jacques-Louis David tunnetuimpia aikakauden maalareita)
- arkkitehtuurissa antiikin vaikutukset näkyivät voimakkaasti; korostettiin yksinkertaisuutta
- romantiikka nousi Ranskan suuren vallankumoukset jälkeen uusklassismin rinnalle. Sen syntyyn ja suosioon vaikutti yhteiskunnallinen tilanne; vallankumoukset ja sodat saivat ihmiset haaveilemaan menneistä. Korosti tunteita, yksilöä ja hänen oikeuksiaan. Vrt. vastakohtana uusklassismille.
- romantikot hakivat aiheensa historiasta (merkittävimpiä henkilöitä mm. Johan Wolfgang Goethe, joka julkaisi Nuoren Wertherin kärsimykset -teoksen, Walter Scott ja Alexandre Dumas).
- erilaista romantiikkaa edusti kauhukirjallisuus, erityisesti goottilainen.
- realismi kuvasi aikakauden yhteiskunnallista todellisuutta mahdollisimman tarkasti ja rehellisesti, unohtamatta puutteita. Arkkitehtuurissa realismi toi alalle uusia tuulia; käyttöön otettiin lasi ja teräs.
- kirjallisuudessa realismi merkitsi uudenlaista lähestymistapaa aiheeseen; lähtökohtana tosi elämä ja myös ongelmat. (esim. Charles Dickens: Oliver Twist- teos)
- kuvataiteessa osa taiteilijoista pyrki kuvaamaan pienen hetken äärimmäisen tarkasti, mutta osan mielestä teokset olivat viimeistelemättömiä ja vain vaikutelmia - > impressionismi
- kirkko joutui valistuksen aikana arvostelun kohteeksi ja yhteiskunnallinen muutos sekä tieteen kehitys heikensivät edelleen uskonnon asemaa 1800 -luvulla. Monet perinteiset kirkon edustamat arvot kyseenalaistettiin elintason nousun, koulutuksen parantumisen sekä tiedonvälityksen tehostumisen myötä.
- valistuksen edistysuskon vaikutuksesta monet tiedemiehet antoivat omia selitysmallejaan maailmasta ja sen kehityksestä (esim. Darwinin evoluutioteoria, Lamarckin teoria) Evoluutioteoria synnytti paljon vastaväitteitä ja kirkkokaan ei hyväksynyt uutta teoriaa. Lopulta tiede voitti uskonnon ja Raamattu menetti asemaansa. Darwinin teoria muuttui sosiaalidarwinismiksi.
-teollistuminen vaikutti suuresti tekniikan ja tieteiden kehitykseen -> ketjureaktio, jossa uudet ideat ja keksinnöt veivät jatkuvasti kehitystä eteenpäin. (kemia: alkuainetaulukot, atomiteoria, lannoitteet, lääketiede... , fysiikka: sähköoppi, sähkömagnetismi, sähkömoottori, valon nopeus on vakio yms.)
PORVARISTON VUOSISATA
-1800 -luku oli porvariston vuosisata. Porvaristo; eivät tehneet ruumiillista työtä, sijoittuivat yhteiskunnassa keskitasolle.
- Ranskan suuressa vallankumouksessa porvaristo keskeisessä osassa, vaativat oikeuksia itselleen. -> vaatimukset jatkuivat liberalismin avulla
- yleinen yhteiskunnallinen kehitys vahvisti porvariston asemaa; teollistuminen, kaupungistuminen tarjosivat porvaristolle mahdollisuuksia rikastua.
- myös porvariston elämää määrittivät perinteet ja kaikenlainen sovinnaisuus oli kunniassa. Tavoitteena oli oman varallisuuden kasvattaminen, aseman nostaminen > ottivat mallia aatelistosta
- porvarivaimojen oletettiin pitävän kotia yllä, ei menevän töihin. Vaimon ei tarvinnut itse tehdä kotitöitä, vaan hankkia palvelusväkeä. - > Vapaa-aikaa jäi.
- uudessa yhteiskunnassa koulutuksen merkitys kasvoi. Aikaisemmin painotettiin uskontoa, kreikkaa ja latinaa ja tavoitteena oli yleissivistys ja valmius ammattiin. Nyt koulutus muuttui, kun valtio otti sen hoitoonsa. Uskonnon opetus sai antaa tilaa käytännön asioille ja koulutus nähtiinkin keinoksi edetä yhteiskunnassa. Myös tytöt pääsivät kouluun.
- elämä mullistui Euroopassa 1800 -luvulla; tieteiden kehittymisen ja teollistumisen ansioista päästiin matkustamaan, kaupungit kasvoivat ja ravinto monipuolistui (elintaso nousi) -> kulutusyhteiskunta
- myös arvomaailma koki uudistuksia; kirkko menetti asemiaan arvojen määrittäjänä, valistusaatteet tuottivat tulosta, orjuus poistui, ihmishengen arvostus kohosi
- yleinen äänioikeus yleistyi, tosin naisten äänioikeus ei edennyt samaan tahtiin kuin miesten
- naisaktivistit (suffragetit) ajoivat kuitenkin äänioikeutta mielenosoituksin, syömälakoin ja pommeja räjäyttämällä. 1. maailmansodan jälkeen naisten äänioikeus lopulta yleistyi.
- äänioikeus, tasa-arvo ja nykyaikaisten puolueiden synty mahdollistivat kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia -> demokratian perusta
