4. SUOMESTA ITSENÄINEN (s.40-55)

MUISTIINPANOT

SUOMALAISTEN OIKEUKSIA KAVENNETAAN

Suomella eritysasema: Venäjän kanssa solmitun unionisopimuksen mukaan Suomelle luvattu itsehallinto ja oma talous.
Venäläisten oli vaikea saada Suomessa kansalaisoikeuksia -> ei asiaa valtionvirkoihin, kuitenkin samaan aikaan Venäjällä suomalaisia paljon upseereina.
Lisäksi muita ongelmia tuotti: tulliraja, suomalaisen postimerkin käyttö, ruplat eivät kelvanneet maksuvälineeksi ja suomalaisten kielitaidottomuus. -> Venäläistämistoimet 1890-luvusta eteenpäin

SUOMALAISET VENÄLÄISTÄMISTOIMIA VASTAAN

Helmikuun manifesti tulkittiin Suomessa vallankaappaukseksi.
Adressi venäläistämistoimia vastaan, joka jakoi kansan mielipiteet kahteen osaan:

MYÖNTYVÄISET (parempi tulla vastaan, ettei tilanne pahenisi)
PERUSTUSLAILLISET (lakien noudattaminen tärkeää)

TAIDE KANSALLISMIELEN KOHOTTAJANA

Nationalsimi heijastui voimakkaasti taiteeseen.
Taiteilijat kansallisen kulttuurin puollustajia.
Kansallisromantiikka: Järvimaisemia ruotsinkielisten rannikko seutujen rinnalle, koska kuvasti paremmin suomalaisuutta.
Karjalasta haettiin myös aiheita (Eino Leino, Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela

SUURLAKKO JA EDUSKUNTAUUDISTUS

Venäjä hävisi sodan -> seurasi tyytymättömyyttä & lakkoja
Vuoden 1905 lakko levisi Suomeen, mikä tunnetaan suurlakkona
Venäjä lopetti venäläistämistoimet Marraskuun manifestillä.
Tämän jälkeen lakkoilu jatkui ja johti levottomuuksiin sekä väkivaltaan.
Valtiopäivät lakkautettiin, minkä tilalle tuli 200 kansanedustajan eduskunta.

ENSIMMÄISET EDUSKUNTAVAALIT

Puolueohjelmat muutuivat eduskuntauudistusten myötä.
Ainakin kaiski puoluetta oli:

VANHASUOMALAINEN PUOLUE (kaupunkilaisia ja tähän kuului mm. Ruotsalainen kansanpuolue) [Konservatiivisempia: darwin oli kauhistus.]
NUORISUOMALAINEN PUOLUE(torpparien ja työväestön olojen/aseman parantaminen, mm.tähän kuului Maalaisliito) [Uudistusmielisiä liberalisteja: darwin puhuu asiaa.]

Vaaleissa sosialidemokraateista tuli suurin puolue.
Naisetkin saivat äänestää.

VENÄLÄISTÄMISESTÄ ITSENÄISTYMISEEN

Autonomian kaventamin ja venäläistämistoimet jatkuivat kaikesta huolimatta vielä vuoden 1905 jälkeenkin.
Venäläistäminen lopui ylättäen vuonna 1907, kun NIkolai 2.syrjäytrttiin.
Suomessa ongelmaksi muodostui kuka/mikä peris traarin vallan.
Jälleen Venäjällä uusi vallankumous lokakuun vallankuomous 7.11. -> innoitti suomalisia jälleen lakkoon, josta seurasi helpotuksia työväen elämälle.Lopulta helpotukset tyynnyttivät lakkolaiset
Edukunta hyväksyi ehdotuksen Suomen itsenäistymisestä 6. joulukuuta.
Eduskunnan hyväksymisen jälkeen lähetettiin tunnustuspyyntö mm. Saksaan, Pohjoismaihin sekä Ranskalle.
Kaikesta huolimatta Venäjän Bolsevikkipuolue hyväksyi Suomen itsenäistymisen saman vuoden loppuun mennessä. Bolsevikkien myöntymiseen vaikutti mm.

Venäjän kaottiinen tilanne; bolsevikit eivät olleet vakiintuneet asemaansa
Bolsevikkien ohjelmaan kuului kansakuntien itsemääräämisoikeus
Lenin merkitys(puolueen johtaja)

Ensimmäinen venäläistämiskausi 1899-1905

1890: Suomen postiilaitos alistettiin Venäjän viranomaisten johtoon (postmanifesti)

1894: Nikolai II Suomen suuriruhtinaaksi

1898: Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi

1899: Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin

1900: Venäjän kieli määrättiin eräitten virastojen virkakieleksi

1901: (kielimanifesti)

1901: Nikolai II antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajoje ulkopuolella

1902: Suomalaiset aloittivat kutsuntalakot

1903: Bobrikov sai diktaattorin valtuudet

1904: Eugen Schauman ampui Bobrikovin

1905: Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisten esimerkin mukaan - Nikolai II peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla

Kenraalikuvernööri Bobrikovin venäläistämisohjelma

- Venäjän laki oli saatava voimaan Suomessa

- Suomen sotaväki oli sulautettava Venäjän armeijaan

- Venäjän kieli oli saatava virastojen, oppilaitosten ja koulujen kieleksi

-Venäläisten täytyi päästä kaikkiin valtion virkoihin

- Yliopistoja ja oppilaitoksia oli tarkkailtava

- Venäläisiä lehtiä oli perustettava Suomeen ja lehdistöstä oli kitkettävä venäläisvastaisuus

Vastarinnan muodot

Suhtautiminen venäläistämistoimenpiteisiin jakoi Suomalaisia

1. Myöntyväisyyssuunta

Venäläisiä on turha ärsyttää
Tärkeintä on suomenkielen ja kansan säilyminen
Periksi voidaan antaa vähemmän tärkeissä asioissa
Virkamiesten on toteltava laittomiakin määräyksiä

2. Passiivinen vastarinta eli perustuslailliset

?Omista oikeuksista on pidettävä kiinni
Laittomia määräyksiä ei saa noudattaa

3. Aktiivinen vastarinta

---------------------------------------------

Suomen taiteen kultakausi

- Suomen ja Venäjän suhteiden kiristyminen 1800-luvun lopulla näkyi myös taiteessa.

- Taiteilijan halusivat teoksissaan tuoda esiin sortovuosien painostavaa tunnelmaa ja suomalaisten taistelutahtoa.

- Jälkeenpäin 1800- ja 1900-lukujen vaihdetta on alettu kutsua Suomen taiteen kultakaudeksi.

- Mitä symboliikkaa näet Eetu Iston taulussa Hyökkäys (1899)?

ESSEE

Suomen ja Venäjän välisistä suhteista 1900-luvun alussa käytetään käsitteitä yhtenäistämispolitiikka, sorto ja venäläistäminen. Selvitä, miten käsitteet eroavat toisistaan.

V: Suomen ja Venäjän välisiä suhteita 1900-luvun alussa ei voida pitää yhtenäistämispolitiikkana, sillä yhtenäistämispolitiikka olisi merkinnyt tasavertaista lakien ja oikeuksien integraatiota, mistä ei todellakaan ollut kyse. Venäjän tavoitteena oli täydellisesti poistaa Suomen ja Venäjän välinen raja, yhdistäen suomen osaksi valtakuntaa. Kyseessä olisi siis olisi ollut Venäjän kannalta venäläistäminen, sillä se pyrki korvaamaan Suomen kielen venäjällä ja nostamaan virkoihin vain venäläisiä virkamiehiä. Tämä olisi ollut venäjän kannalta käytännöllistä, sillä sen ei olisi tarvinnut huolehtia suomen autonomisen hallituksen tyytyväisyydestä. Suomen kannalta kyseessä oli sorto, sillä venäläisten uudet lait olivat ristiriidassa heidän alkuperäisten arvojensa kanssa ja pitivät siten näitä uusia lakeja laittomina. Suomalaiset tunsivat heillä olevan oikeus omaan hallintoon ja päätäntävaltaan, niinpä he aloittivat yleisen tottelemattomuuden ja lakkoilun. Konflikti kulminoitui Suomen diktaattoriksi nimitetyn Nikolai Bobrikovin murhaan, jolloin Venäjä suostui lieventämään vaatimuksiaan suomelta ja antoi sille oman päätäntävaltansa takaisin.

Käsitteet yhtenäistämispolitiikka, sorto ja venäläistäminen riippuvat hyvin paljon näkökulmasta, mutta pohjimmiltaan kyseessä on sama asia. Jälkikäteen ajateltuna Venäjältä oli kallis virhe yliarvioida valtansa Suomeen. Suomi oli jo tuolloin lähes itsenäinen valtio ja itsenäisyyden myöntäminen olisi tullut paljon halvemmaksi, kuin varoja syövä venäläistämissuunnitelma.