9. SODAN ja RAUHAN VUODET I (s.92-104)

MUISTIINPANOT

Ulkopolitiikan nuoruusvuodet

• Luja luottamus kansainvälisiin sopimuksiin.
• Suomen ulkopolitiikka: Puolueettomuus ja turvan hankkiminen Neuvostoliittoa vastaan.
• Suomi ulkopolitiikassa kokematon.
• Ulkopolitiikkaan ei panostettu, koska sisäpolitiikassa oli riittävästi hoidettavaa.
• Selkeää ulkopolitiikan linjaa ei saatu, koska hallitukset vaihtuivat tiheästi.

• Suomi epäluuloinen Neuvosto-Venäjää kohti.
• Maiden välillä lähes sotatila 1918-1920.
• Venäjän sisällissotaan sekaanuttiin sosialistisen valtion synnyn estämiseksi.
• Suomikin mukana, vapaaehtoisia auttamaan Viroa Neuvosto-Venäjän vastaisessa taistelussa joulukuussa 1918.

• Tarton rauha 1920: Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajakiistojen sopiminen.
• Suomi vakiinnutti suhteensa Leninin johtamaan Neuvosto-Venäjään.
• Rauhasta huolimatta maiden väliset suhteet jopa vihamieliset.
• Neuvostoliittoa pidettiin vakituisena uhkana Suomen itsenäisyydelle.

• Suomi suunnitteli reunavaltioiden, Viron, Latvian ja Puolan, kanssa sekä poliittista että sotilaallista yhteistyötä.
• Ei uskottu antavan merkittävää apua, joten ideasta luovuttiin.
• Pelättiin myös Suomen joutuvan sekaantuvan Keski-Euroopan kriiseihin.
• Vaihtoehdoksi jäi littoutumattomuus.
• Kansainliittoon 1920.
• Ratkaisi Suomen ja Ruotsin kiistan Ahvenanmaasta.
• Ahvenanmaa kiistan ja kielitaistelun vuoksi suhteet Ruotsiin viileät vielä 1920-luvun alussa. 1920- luvun lopussa suhteet lämpenivät.
• Kansainliiton menetettyä uskottavuutensa, Suomi suuntautui enemmän Pohjoismaihin.
• Ruotsi haluttiin turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön.
• Ruotsi myötämielinen, sopimuksia ei kuitenkaan tehty: Ruotsi ei halunnut sitoutua Suomeen sen huonomman aseman vuoksi.

• Saksassa 1933 kansallissosialistit valtaan, se erosi Kansainliitosta ja aloitti varustautumisen.
• Sodan uhka voimistui.
• Huolestutti Neuvostoliittoakin, liittyi Kansainliittoon 1934.
• Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus.
• Suomi Neuvostoliiton etupiiriksi.
• Suomi ei suostunut sopimukseen.

Maailman huomion keskipisteenä - talvisota

• Neuvostoliiton nootti Suomelle: vaadittiin suomalaisjoukkojen poisvetämistä rajalta vedoten Suomen lavastettuihin iskuihin.
• Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen.
• Muutama päivä myöhemmin hyökkäsi Suomeen.
• Neuvostoliitto esitti Suomelle ankarat rauhanehdot.
• Länsivallat tarjosivat Suomelle apua.
• Ehtoisin suostuttiin, koska sotilaallinen tilanne oli huono.
• Neuvostoliiton tavoitteena oli Suomen miehittäminen, joka ei onnistunut.
• Suomen eheyttämispolitiikka.
• Elintason nousu, työläisilläkin puolustettavaa.
• Talvisodan henki.
• Ranskan ja Iso-Britannian lupauksen avunannosta.
• Apua ei otettu vastaan.

ESSEE

Ota kantaa väitteeseen: Suomi taisteli talvisodassa turhaan Neuvostoliittoa vastaan.

Talvisota alkoi siis marraskuun 30. 1939 kun neuvostojoukot hyökkäsivät rajan yli irtisanottuaan hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaistuaan diplomaattisuhteet suomeen Mainilan laukausten nojalla.

Neuvostoliitto uskoi miesylivoiman ja varusteiden hyödyttävän. Suomalaisista osa taisteli siviilivaatteissa ja huonoilla varusteilla, mutta silti Suomalaisten ansiokkaan mottitaktiikan ansiosta suomalaiset menestyivät monissa taisteluissa.

Myöhemmin suomeen tehtiin suurhyökkäys Neuvostoliitosta, johon osallistui noin 600000 miestä, JOsta suomalaisety vetäytyivät taistellen.

Talvisodan alkaessa Aimo Cajanderin hallitus erosi ja tilalle nimitettiin Risto Rytin johtama hallitus, mutta Neuvostoliiton mielestä Terijoen Hallitus, eli ns.  Nukkehallitus oli ainut oikea. Talvisodan alkaessa Terijoen hallitus solmi NL kanssa avunanto ja ystävyyssopimuksen, jonka perusteella se pyysi neuvostoliitolta apua suomen valkoisia vastaan. Tällä puna-armeija perusteli hyökkäystään suomeen.

Kun Neuvostoliitto ei keynnyt kyllin nopeasti valtaamaan suomea, Terijoen hallituksen merkitys väheni ja Rytin hallitus tunnustettiin neuvottelukumppaniksi. Myöhemmin NL antoi kaksi vaihtoehtoa, jotka olivat jatkaa sotaa tai suostua kohtuuttomiin rauhanehtoihinja aluemenetyksiin. Suomi ei jatkanut sotaa. Suomi ei hyötynyt millänlailla tästä sodasta.

Neuvostoliitto aloitti siis sodan alunperin, koska Suomi ei suostunut tiettyihin alueluovutuksiin. Nyt sodan jälkeen Neuvostoliitto huomasi hyötyneen sodasta suurestikin, sillä se sai enemmän alueita kuin se alunperin vaati. Tosin Neuvostoliitto menetti miehiään 100 000 enemmän kuin Suomi omiaan.