6. UUDEN AJAN MURROS I

MUISTIINPANOT (s.69-88)

- Uuden ajan murrokseksi sanotaan 1400- ja 1500-lukujen historiaa.

Renessanssi

- Keskiajan aatteiden ja tapojen päättyminen johti uuden mallin, renessanssin syntyyn.

- Ruhtinaat ja varakkaat kauppiaat alkoivat sijoittaa varojaan taiteeseen, tieteeseen ja palatseihin korostaakseen omaa mahtavuuttaan ja osoittaakseen varallisuutensa. Näin taiteen suosio kasvoi. Jopa katolinen kirkko alkoi sijoittaa taiteeseen.

- Renessanssin keskeinen piirre on antiikin kulttuurin elpyminen, mikä tarkoittaa sitä, että renessanssin aikana taide ja ihmisten ajatusmalli saivat vaikutteita antiikin ajoilta. Renessanssin varsinainen kukoistus alkoi Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla.

- Renessanssi muutti ihmiskuvaa paljon. Keskiaikainen ihmiskuva korosti kirkon auktoriteettien kunnioitusta ja nöyryyttä, mutta renessanssin myötä ihmiset alkoivat ihannoida yksilöllisyyttä ja omaa tahtoaan, eikä kirkon kuuluttama Jumalan sana ollutkaan enää keskeistä heidän elämissään.

- Uomo universale oli renessanssin ihmisihanne. Se tarkoittaa omia rajojaan hakevaa yleisneroa. Tällaisen nimikkeen sai Leonardo da Vinci, joka tuli hyvin tunnetuksi renessanssin aikaan.

Miten taide muuttui?

- Uskonnollisuus ei ollut enää keskeistä, vaan ihmisiä kiinnosti mm. antiikin mytologia

- Arkkitehtuuri otti käyttöönsä antiikin pylväät, kupolit ja holvikaaret

- Kuvanveisto yleistyi

- Muotokuvat yleistyivät

- Keskeisperspektiivi kehittyi maalauksissa

Kirkon vallan horjuminen

- Katolinen kirkko oli ollut jo pitkään vallassa ja elänyt varakasta elämää ihmisten kustannuksella, sillä se harjoitti mm. anekauppaa.

- 1500-luvulla saksalainen Martin Luther vastusti katolista kirkkoa ja alkoi ajaa omia näkemyksiään eteenpäin.

- Lutherin toimien myötä alkoi reformaatio eli uskonpuhdistus, joka oli mahdollinen, sillä ihmiset ajattelivat paavien elämäntapojen ja vallankäytön olevan ristiriidassa Raamatun oppien kanssa. Ihmisistä tuli protestantteja.

- Katolinen kirkko alkoi taistella protestantteja vastaan aloittamalla vastauskonpuhdistuksen, jonka tarkoituksena oli vastustaa protestanttista suuntausta.

-Kamppailua käytiin eri tavoin. Katolinen kirkko käytti valtaansa harjoittamalla sensuuria. Vastustajia poltettiin jopa rovioilla syytettynä harhaoppisuudesta. Lisäksi uskontokunnat harjoittivat propagandaa.

-Hiljalleen kamppailun myötä Eurooppa jakaantui: pohjoinen jäi protestanttiseksi, etelä katoliseksi.

- Katolinen kirkko valjasti taiteen kuvaamaan uskonsa mahtavuutta ja suuruutta, jolloin syntyi uusi taidesuuntaus, barokki.

Hallinnon muuttuminen

- Uskonpuhdistuksen myötä paavin ja katolisen kirkon asema pieneni, jolloin kuninkaiden ja muiden hallitsijoiden valta vankkeni. Epäjärjestys, joka syntyi uskonsodista sai aikaan vallan keskittymisen tietyille henkilöille. Näin ollen hallitsijoille tuli rajaton itsevaltius, eli absolutismi.

ESSEE

Mitä kulttuurisia eroja Eurooppaan syntyi uskonpuhdistuksen seurauksena?

V: Uskonpuhdistus eli reformaatio alkoi 1500-luvulla ja sen pääarkkitehtinä toimi Martti Luther ja siihen vaikuttavia tekijöitä oli useita kuten vaikka se että paavien elämäntavan ja vallankäytön katsottiin olevan ristiriidassa Raamatun kanssa.                                                                                                        

Uskonpuhdistuksen vaikutuksesta läntinen kristikunta hajosi kun protestantit irtautuivat katolisesta kirkosta. Heitä tukivat maalliset kuninkaat ja ruhtinaat jotka halusivat vapautua paavin vallan alaisuudesta. Paavi koki tämän uhkaksi, joka horjutti hänen ja katolisen kirkon asemaa. Piakkoin alkoi puhjeta kapinoita ja talonpoikaissotia jossa taisteltiin uskonnon lisäksi myös vallasta ja rahasta. 1500-luvun puolivälin kohdalla solmittiin uskonrauha jonka mukaan kunkin alueen ruhtinaalla on oikeus päättää, mitä uskontoa siellä harjoitetaan.

Keskiajan kristillisen yhtenäiskulttuurin mureneminen synnytti Eurooppaan uusia, toisistaan eroavia kulttuurialueita. Protestanttinen uskonpuhdistusliike jakaantui kolmeen tunnustukselliseen osaan: luterilaiseen, kalvinistiseen ja anglikaaniseen suuntaukseen. Näille kaikille yhteistä on se että ne katkaisivat siteensä paaviin ja katolliseen kirkkoon. Protestanttien hallitsemilla alueilla uskonnolliset käytänteet muuttuivat, mikä lisäsi eroa katolilaisuuteen. Lutherin vaatimuksesta pyhimysten palvonnasta sekä muista uskonnollisista tavoista luovuttiin.

Uskonpuhdistus johti katolisessa kirkossa vastaususkonpuhdistukseen jossa tavoitteena oli protestanttisen suuntauksen vastustaminen ja joka oli taistelua tiedosta. Uskontokuntien välinen kiista synnytti jatkuvia sotia joita käytiin Euroopassa noin sadan vuoden ajan. Lopulta rauha vuonna 1648 vakiinnutti uskontokuntien rajat.

Katolinen kirkko korosti vastaususkonpuhdistuksessa paavin valtaa ja auktoriteettia uskonasioissa. Katolinen kirkko tunkeutui taistelussa oikeasta uskoista myös muihin uskonnollisiin perinteisiin kuten pyhimyskulttuuriin, luostarilaitokseen ja juhlakulkueisiin, joista uskonpuhdistajat halusivat luopua.

Uskontokuntien välinen taistelu näkyi selvästi propagandana. Taiteen, sensuurin ja sotien avulla vastaususkonpuhdistus tuotti tuloksia. Katollinen kirkko sai takaisin uskonpuhdistuksessa menettämiään asemia, ja sitä hyödyttivät myös protestanttien kiistat. Jonka seurauksena protestanttien määrä laski. Euroopan uskonnoliiset rajat vakiintuivat ja jako protestanttiseen ja katoliseen Eurooppaan jäi pysyväksi.