8. VALISTUS I

MUISTIINPANOT (s.103-116)

- Aate, joka syntyi 1600-luvun lopulla Englannissa, mutta vaikutti enemmän Ranskassa

    -korosti järjenkäyttöä, arvosteli yhteiskunnan epäkohtia

-valistuksella ei ollut yksittäistä suuntaa, vaan monta filosofista näkökulmaa

-suuria valistuksen aikaansaannoksia oli mm. Yhdysvaltojen itsenäistyminen sekä Ranskan suuri vallankumous.

Valistuksella yritettiin estää sen ajan yhteiskunnan ongelmia, kuten taikauskoa, kirkon asemaa, sensuuria, itsevaltiutta sekä suvaitsemattomuutta. Keinoja näiden muokkaamiseen oli kirjat, laajat keskustelupiirit sekä tiedon levittäminen tietosanakirjoilla.

Valistusfilosofeja:

John Locke (1632-1704)

-valistusfilosofien "isä"

-ihmiset syntyjään tasa-arvoisia: jokaisella on luonnonoikeudet

Paroni de Montesquieu (1689-1755)

-itsevaltiutta vastaan

-vallan kolmijako-oppi

Francois Marie Arouet, Voltaire (16941778)

-kritisoi kirkkoa kovin sanoin

-kannatti valistunutta itsevaltiutta

Jean-Jacques Rousseau (1712-1778)

-kannatti täydellistä demokratiaa

-tutki myös paljon lasten kasvattamista

ESSEE

Valitse yksi valitusfilosofia ja

a) selvitä hänen ajatuksiaan :)

b) pohdi, miten kyseiset ajatukset näkyvät nykypäivänä.

V:          Rousseaun vaikutukset valistukseen

Valistuksen aikana vaikuttivat monet filosofit. Jokaisella valistusfilosofilla on monia eri ajatuksia, joskin jotkut saattavat olla samoja. Jean-Jacques Rousseau on yksi vaikuttaneimmista valistusfilosofeista.

   Rousseau oli merkittävä henkilö valistuksen aikaan, sillä hän toi esiin ajatuksen täydellisestä demokratiasta. Aluksi se ei kuitenkaan saanut suurta suosiota. Rousseau julkaisi teoksen Yhteiskuntsopimus. Siinä hän antaa suurimmat valtaoikeudet kansalle, joka oli niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella oli perustanut yhteiskunnan ja luovuttanut sille oikeutensa. Rousseau myös toivoi, että yhteiskuntaa ohjaisikansan yleinen mielipide, "yleistahto" ja että vain kansa voisi säätää lakeja kansankokouksissa.

   Rousseau sen sijaan ei suosinut englantilaisen, myöskin valistusfilosofin, John Locken suosimaa edustuksellista järjestelmää, jossa kansa antaisi sopimuksella jollekin hoidettavaksi. Tämän menetelmän sijaan Rousseau uskoi suoraan kansanvaltaan.

   Toinen asia, mitä Rousseau ei arvostanut, oli sekin Locken suosima, nimittäin yksityisomistus. Rousseau oli sitä mieltä, että yksityisomistus estää kansan yleistahdon toteutumisen.

   Rousseau tunnetaan myös lasten kasvatusta koskevista ajatuksistaan. Teoksessaan Emile eli kasvatuksesta hän korostaa, että kasvatuksessa ei tule käyttää pakkoa, vaan luottaa lapsen omiin taipumuksiin sekä omaan kokemukseen. Tämä teos vaikutti myöhempiin uudistajiin, kun kasvatukseen alettiin kiinnittää huomiota enemmän.

   Rousseaun lisäksi muutkin valistusfilosofit julistivat sananvapauden kuuluvan ihmisen perusoikeuksiin. Kuitenkin kirkko ja itsevaltaiset hallitsijat valvoivat mustasukkaisesti omaa asemaansa. Erityisesti Ranskassa kaikenlainen hallitsijoiden ja kirkon arvostelu oli ankarasti kielletty. Sensorit valvoivat painotuotteita, ja lakia rikkovaa saattoi odottaa orjuus tai karkotus siirtomaihin. Näin ollen sananvapaus ei siis ollut kaikille täysi oikeus.  Kuitenkin kiellosta huolimatta valistuksen aatteet levisivät suurimmaksi osin painetun sanan välityksellä, mutta ne tuli julkaista joko salanimellä tai peiellysti rivien välistä kirjoittamalla.

  Nykypäivänä Rousseaun ajatukset nkyvät jollakin lailla nykyihmisten elämässä. Monissa maissa on demokratia, aivan kuten Rousseaukin olisi aikanaan halunnut olevan. Yleisesti myös sananvapaus on toteutunut hyvin. Joissakin maissa ei kuitenkaan välttämättä vieläkään ole sananvapautta. Yleensä näissä maissa on sotaa tai jotakin muut a sellaista.

    Vaikka Rousseaun malli ei toteutunut sellaisenaan, kuitenkin hänen julistuksensa kansan vapaudesta ja oikeudesta muuttaa hallitusmuotoa antoivat uskoa niille, jotka halusivat eroon itsevaltiudesta. Rousseau on vaikuttanut filosofisilla ajatuksillaan paljon myös nykypäivän hyvinvointiin, sillä esimerkiksi demokratia on toteutunut monissa maissa. Valistuksen aika sai siis aikaan paljon hyvää.