MUISTIINPANOT

Parempaa yhteiskuntaa rakentamassa

-SUOMESTA TULEE HYVINVOINTIVALTIO

-Suomessa säädettiin lakeja, jotka turvasivat ihmisten hyvinvointia, mutta silti hyvinvoinnista vastasivat kansalaisjärjestöt

-1930-luvun puolivälissä valtio rikastui ja pystyi ottamaan vastuuta hyvinvoinnista

-1934 lakityöttömyyskassoista, 1937 laki kansaneläkkeestä, 1948 lapsilisäjärjestelmä

-2.maailmansodan jälkeen, kun suomi oli täynnä köyhiä, oli valtion pakko edistää hyvinvointia lakiuudistuksilla, tavoitteena köyhyyden torjuminen ja peruspalveluista huolehtiminen

-1960- ja 1970- luvuilla Suomesta rakennettiin hyvinvointivaltio Ruotsin mallia mukaillen

-Vasemmiston voitto 60-luvun puolivälissä edesauttoi kehitystä

-Tulosiirtoja lisättiin ja terveydenhuoltoon panostettiin

-Tasa-arvo oli tärkeää-->naiset töihin, kun päivähoito kehittyi

-Eläkelaeilla parannettiin eläketurvaa

-70-luvun alusta lähtien ilmainen terveydenhuolto kunnnissa

-Kouluja lisää, maksuton peruskoulu 70-luvulla

-Sosiaalimenot yhdeksänkertaistuivat 50-80-luvuilla

-Kulutus kiihtyi ja ihmiset ottivat helppoa velkaa

-Lama tuli 90-luvulla ja vienti romahti, kun NL kaatui

-Yrityksiä meni konkurssiin ja pankit kärsivät luottotappiota

-Valtio otti velkaa, jotta pankit selviäisivät

-Elintaso jatkui nousua lamasta huolimatta

-Syrjäytyneitten määrä kasvoi

Aikakausien uudet vaikuttajat

-Järjestöt alkoivat toimia elinolojen parantamiseksi

-Nuoret alkoivat kapinoimaan vakiintuneita ajatusmalleja vastaan

-Nuoret saivat äänensä kuuluviin politiikassa

-Syntyvyys alkoi laskea kun naiset saivat oikeuden aborttiin ja sukupuolivastusta

Sibeliuksesta hiphoppiin- muuttuva kulttuuri

Itsenäistyneen Suomen kulttuuri

-Suomalaiset olivat ahdasmielisiä

-20-luvulla äänilevyjen yleistyminen synnytti iskelmän

-Sanomalehtien levikki kasvoi, kun suomalaiset rikastuivat

-Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon 1939

-1920-luvulta lähtien elokuvat yleistyivät

Kansainvälistyvän kulttuurin uudet lähettiläät

-Suomalainen arkkitehtuuri ja moutoilu saavuttivat mainetta 50-luvulla. Alvar Aalto ja Arni Ratia, Marimekko

-

ESSEE

Kuvaile, miten Suomi on muuttunut viimeisen 150 vuoden aikana.

V:

Maatalousvaltainen Suomi teollistui 1950-luvulta alkaen ja muuttui muutamassa vuosikymmenessä vauraaksi teknologian maaksi. Muutos aiheutti maaseudun autioitumisen. Suomi uudisti myös koulutusjärjestelmäänsä, lisäsi erilaisia tukimuotoja ja muuttui pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat myös kulttuuriin ja sukupuolirooleihin.

Maatalouden asemaa vahvisti ensimmäisen maailmansodan aikainen elintarvikepula, jonka jälkeen Suomessa keskityttiin elintarvikeomavaraisuuden saavuttamiseen. Rukiin ja ohran rinnalla alettiin viljellä vehnää ja erilaiset maatalouskoneet yleistyivät, mutta ihmisen ja hevosten merkitys työssä oli edelleen suuri. Maaseudun väestön sosiaalinen rakenne muuttui, kun monet tilattomat saivat lainsäädännön kautta oikeuden lunastaa itselleen maata. Peltoa raivattiin vuosittain yli 30 000 hehtaaria ja itsenäisten maanviljelijöiden määrä kasvoi 1920- luvulla yli 50%.

Kaupungistuminen alkoi vähitellen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Muuttoliike oli hidasta mutta se kiihtyi 1930-luvun lopulla: vuonna 1940 noin 25% suomalaisista asui kaupungissa. Paikalliskulttuurien  omaleimaisuus heikkeni, mikä ilmeni esimerkiksi murteiden sekoittumisena. Talonpoikaisyhteisöjen mahdollisuus kontrolloida yksilöitä väheni, sillä esimerkiksi puoliso haettiin aikaisempaa useammin oman kylän ulkopuolelta ja rakkaus kumppanin valinnan kriteerinä korostui.

Elintason nousu näkyi lähinnä keskiluokan elämässä, koska se pystyi ottamaan käyttöön uusia kodinkoneita. Keskiluokasta muodostuikin Suomessa 1920- ja 30-luvuilla kaupunkiasuntojen koko kasvoi ja taso alkoi kohentua: sähkövalo, vesijohto, viemärit, vesiklosetti ja kylpyhuone olivat uusia keksintöjä, joista ei maaseudulla päässyt nauttimaan. Sota keskeytti suomalaisten vaurastumisen ja toi mukanaanniukkuuden. Vuonna 1939 perustettiin kansanhuoltojärjestelmä, joka hoiti säännöstelytaloutta. Sen tarkoituksena oli huolehtia väestön toimeentulosta ja ohjata talouselämää.