In English
Suomeksi
10. SODAN ja RAUHAN VUODET II (s.105-119)
MUISTIINPANOT
VÄLIRAUHA MAAILMANSODAN KESKELLÄ
-Talvisodan päätymisen jälkeen Suomessa oli hyvin ristiriitainen tilanne. Moskovan rauhan ankarat ehdot, pelko Neuvostoliiton uudesta hyökkäyksestä, sota-ajan säännöstely ja siirtolaisten asuttaminen vaativat kansalta paljon.
-Neuvostoliitto puuttui ankarasti Suomen asioihin ja aiheutti siten pelkoa. Neuvostoliitto tulkitsi rauhansopimusta itselleen edullisesta näkökulmasta.
-Suomalaisten pelkoa uudesta sodasta lisäsi 1940 perustettu Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura.
SUOMI TEKEE VALINTANSA
-Suomen ulkomaankauppa alkoi vaikeutua vuoden 1940 kesään mennessä, kun Neuvostoliitto ja Saksa haalivat itselleen Euroopan maita ja kauppakumppanit vähenivät.
--> Suomi jäi siis käytännössä Saksan ja Neuvostoliiton väliin.
-Suomessa oletettiin Saksan suhtautuvan Suomeen myönteisesti. Saksasta tulikin Suomeen salainen ehdotus, jossa kehotettiin pyrkimään nopeaan rauhaan, Hitler oli luvannut murskata kommunismin.
-Saksalaiset käynnistivät neuvottelut suomalaisten kanssa kesällä 1940, maiden välille solmittiin kauppasopimus. Myös kauttakulkusopimus astui voimaan saman vuoden elokuussa.
- Solmitun kauttakulkusopimuksen taustalla oli politiikan sisäpiiri, ns. sotilaskabinetti, joka solmi sopimuksen ilman eduskuntaa --> kansa otti uutisen sopimuksesta iloisena vastaan ja vihdoin tuntui siltä, että Suomella oli vahva tukija.
-Saksalaiset upseerit tiedustelivat suomalaisten taistelukykyä, jos sota syttyisi. Suomalaisille ei kuitenkaan kerrottu tarkkoja yksityiskohtia, sillä tiedon pelättiin leviävän, kansan keskuudessa oli silti tieto mahdollisesta hyökkäyksestä. Suomessa käynnistettiin pian armeijan ylimääräiset harjoitukset eli liikekannallepano.
SUOMI KESKELLÄ SUURVALTAPOLITIIKKAA
-Saksa käynnisti operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Suomi julistautui kuitenkin puolueettomaksi, vaikka se käytännössä olikin jo auttanut Saksaa ja siten osallistunut sotaan.
-Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja, jolloin eduskunta katsoi Suomen olevan puolustussodassa. Suomesta haluttiin luoda sellaista mielikuvaa, että maa oli tahtomattaan joutunut sotaan suurvaltojen takia.
--> Suomi puolustautui eli kyseessä oli talvisodan jatkuminen - jatkosota.
-Jatkosotaan joutumisesta syntyi teoria, jota ruvettiin kutsumaan ajopuuteoriaksi. Suomi oli ollut kuin tukki, joka oli ajautunut virran mukana sotaan.
-Koskiveneteorian mukaan Suomi taas joutui tahtomattaan suurvaltojen väliseen sotaan, mutta oli omilla päätöksillään vaikuttanut kohtaloonsa.
-Välirauhan aikana Suomella olisi ollut mahdollisuus pysyä puolueettomana, liittoutua Ruotsin tai Saksan kanssa tai tehdä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa --> kauttakulkusopimuksella Suomi valitsi Saksan.
JATKOSOTA
-Sotilaallinen tilanne oli parempi kuin talvisodassa. Saksasta oli saatu aseita ja armeija oli suurempi ja parempi.
-Tunnelma Suomessa oli optimistinen, uskottiin, että Saksan avulla voitaisiin vallata uusia alueita.
-Viralliseksi tavoitteeksi jatkosodassa muodostui ns. kolmen kannaksen linja. Se tarkoitti rajan vetämistä Suomenlahdesta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmereen.
-Heinäkuun alussa alkanut suomalaisten hyökkäys eteni nopeasti, monia alueita saatiin valloitettua. Mannerheim kielsi suomalaisia etenemästä kohti Leningradia, vaikkakin kaupungin saartoon osallistuttiin.
-Hyökkäys pysähtyi kaikilla rintamilla ja sota muuttui asemasodaksi, joka päättyi vasta vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykseen.
-Jatkosota tuli suomalaisille kalliiksi, saksalaiset vaativat kuitenkin hyökkäyksen jatkamista.
-Iso-Britannia painosti Suomea lopettamaan sotatoimet, jolloin tilanne tuli vaikeaksi suomalaisille.
-Suomi tajusi, että Saksa ei tulisi voittamaan sotaa, joten suomalaiset halusivat pyrkiä pois sodasta. Saksalaiset painostivat erilaisin keinoin Suomea, mutta Ruotsi osoitti tukensa Suomelle, jos sota loppuisi.
SUURHYÖKKÄYKSESTÄ TORJUNTAVOITTOIHIN
-Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen tavoitteenaan valloittaa Suomi. Hyökkäys ei tullut suomalaisille täysin yllätyksenä, mutta oli silti niin voimakas, että Suomi joutui vetämään joukonsa. --> Suomi pyysi Saksalta apua, koska vasta sen jälkeen oli mahdollisuus saada Neuvostoliitto rauhanneuvotteluihin.
-Saksa tuli neuvottelemaan Suomen kanssa liittosopimuksesta, mutta Suomi ei suostunut. Ryti antoi kuitenkin lupauksen siitä, ettei hänen hallituksensa solmisi rauhaa Neuvostoliiton kanssa. Tämän jälkeen Saksa lisäsi aseapuaan Suomelle.
-Suomalaiset onnistuivat saamaan merkittäviä torjuntavoittoja --> puna-armeija ei enää jatkanut hyökkäystään ja Suomen miehittämisestä luovuttiin. Suomessa nähtiin mahdollisuus rauhaan.
-Neuvostoliitto suostui aselepoon ja suomalaiset lopettivat taistelutoimet. Mannerheim nimitettiin presidentiksi ja Ryti erosi virastaan.
-Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehtoja Moskovassa. Suomen piti maksaa sotakorvauksia 300 miljoonan dollarin edestä.
-Vaikka Suomi hävisi talvi- ja jatkosodan, se selvisi sodistaan melko hyvin.
JATKOSODAN KIPUPISTEITÄ
-Jatkosotaan liittyy historiantutkimuksen kannalta useita ristiriitaisia asioita. Suomessa luotiin sota-aikana käsitys, jonka mukaan jatkosodan syynä oli epäoikeudenmukaiseksi koettu talvisota.
-Keskustelua Suomessa on myös aiheuttanut saksalaisten julma suhtautuminen juutalaisia kohtaan. Joidenkin tutkimusten mukaan Suomi luovutti lähes 3000 sotavankia tai siviiliä saksalaisille.
-Suomalaisilla oli Itä-Karjalassa keskitysleirejä, joille kerättiin valloitetuilta alueilta epäluotettaviksi katsottuja henkilöitä.
-Rauhan tultua Suomi luovutti Neuvostoliitolle noin 60 000 ihmistä, he joutuivat pääosin pakkotyöhön tai vankileireille.
ESSEE
Perustele väite: Vuodet 1939-44 olivat Suomen historian käännekohta.
Sodan jälkeen Suomen ulkomaankauppa vaikeutui, sillä yhteydet länsivaltioihin olivat poikki Saksan toimesta. Saksa oli siis ainut mahdollinen kumppani ja sen puoleen käännyttiinkin heti talvisodan jälkeen asekauppojen muodossa, joihin Saksa vastasi kuitenkin kieltävästi. Saksan nopea menestyminen lännessä siirsi Hitlerin huomion takaisin itään, ja Suomi nähtiin potentiaalisena liittolaisena hyökkäyksessä Neuvostoliittoa vastaan. Saksa solmikin kauppasuhteet Suomen kanssa Kesällä 1940, josta alkoivat neuvottelut muun muassa kauttakulkusopimuksesta, josta sovittiin salaisesti ns. Sotakabinetin kesken. Hitler oli levittänyt suojaavan sateenvarjonsa suomen ylle, jolloin suomen oli mahdotonta olla enää puolueeton. Nyt Suomella oli vahva liittolainen, joka vei Suomen revanssiin Neuvostoliiton kanssa. Sodan syttyessä paluuta ei ollut, ja Suomen tulevaisuus muuttui lopullisesti.
Jatkosodassa Suomella oli suurempi armeija ja se oli paremmin varustautunut kuin talvisodassa, ja hyökkäys etenikin nopeasti, kunnes pysähtyi asemasodan asemiin ennen sodan käännekohtaa eli Neuvostoliiton Suurhyökkäystä. Suurhyökkäyksen tavoitteena oli Suomen miehitys. Neuvostojoukoilla oli ankara ylivoima, ja hyökkäys tuli Suomalaisille yllätyksenä, minkä takia Suomalaiset joutuivat vetäytymään. Suomen kannalta hyökkäys oli tärkeä pysäyttää, sillä ilman sitä Nl:n rauhanehdot olisivat olleet kovat.
Saksalaiset tarjosivat Suomelle aseapua, mutta vain sillä ehdolla ettei Suomi solmisi erillisrauhaa. Kesäkuun alussa Suomalaiset saivat merkittäviä torjuntavoittoja Talin, Ihantalan, Vuosalmen sekä Viipurinlahden taisteluissa, ja puna-armeijan hyökkäysvoima heikkeni ja rintamalinja pysähtyi. Rauhaan oli nyt mahdollisuus, mutta sitä varten maan johdossa oli tehtävä muutoksia, jotta Saksan kanssa solmitut sopimukset erillisrauhasta eivät enää pitäisi. Ryti erosi presidentin tehtävistä, ja uudeksi presidentiksi valittiin Mannerheim, joka ilmoitti saksalle etteivät sopimukset koskeneet häntä. Suomi käynnisti rauhanneuvottelut, ja Neuvostoliitto antoi ehdoiksi suhteiden katkaisemisen Saksaan. Kun tämä oli tehty, suostui NL aselepoon ja Suomi pelastui Neuvostoliiton hampaista. Tämä on tämänpäivän kannalta hyvin merkittävä asia, sillä Neuvostoliiton alaisena Suomessa ei olisi tapahtunut talouskasvua tai niin suurta kehitystä yhteiskunnassa.
Moskovan rauhassa rauhanehdot olivat kovat. Suomi menetti jatkosodassa takaisin valtaamansa alueet ja lisäksi Petsamon, joutui maksamaan Neuvostoliitolle hurjat sotakorvaukset, sekä tekemään uudistuksia lainsäädäntöönsä. Lisäksi sen täytyi vuokrata Hankoniemi Neuvostoliitolle 50 vuodeksi ja palauttaa armeijan koko rauhanajan suuruuteen. Koska suomi hävisi sodan, joutui se taas myötäilemään Neuvostoliiton tahtoa ulkopolitiikassaan , tällä kertaa useamman vuoden, mikä ei ollut hyvä. Neuvostoliitto vaikutti suuresti Suomen ulkopolitiikkaan ja sen kanssa täytyi olla varovainen.
Jatkosodan häviäminen oli kova paikka Suomalaisille, eikä Suomalaisten mielestä syyttömien sotarikollisten tuomitseminen ainakaan auttanut asiaa. Sotakorvaukset tuntuivat taas epäoikeudenmukaisilta, ja taas jäi katkerat muistot. Lisäksi menetettyjen alueiden asukkaiden asuttaminen tuotti ongelmia ja sodasta jäi paljon traumoja Suomen kansalle.
Joka tapauksessa Suomi säilyi itsenäisenä, eikä sitä oltu kertaakaan miehitetty sotien aikana. Sodat myös yhdistivät kansan, mikä auttoi jälleenrakentamisessa ja talouskasvussa.
