5. KESKIAIKA II

MUISTIINPANOT (s.56-65)

  Keskiajan ihmisen maailma

Maailmankuva

- kirkon opit olennainen osa

- niitä noudattamalla uskottiin pääsevän taivaaseen

- maailmakuvaa kutsuttiin aristoteeliseksi ja sen mukaan kaiken keskipisteenä oli Maa, jota Aurinko,

   Kuut, planeetat ja tähdet kiersivät

- maapallo esitettii monelaisissa muodoissa, yleisimmin pyöreänä, ei litteänä niinkuin on väitetty

Elämäntapa

- uskonto ja kirkko tärkeitä

- pyhimyskalenteri ja vuodenajat rytmittivät ihmisten elämää

- säätyjen rajat tärkeitä

- talonpojista ei tarkkaa tietoa, koska eivät osanneet kirjoittaa

  Aatelisto, pieni osuus väestöstä

- perheeseeen kuului aviomies, vaimo, muutama lapsi ja usein myös isovanhemmat

- avioliitoilla pyritttiin kasvattamaan omaa varakkuutta naittamalla perillinen toiseen varalliseen sukuun

- ruokailuitavat erosivat  nykypäiväisestä, ruoka syötiin käsin ja keitot, olut ja viini juotiin yhteisistä astioista, veitsi

   oli käytössä ja lusikka otettiin käyttöön myöhemmin

- kallisarvoinen pukeutuminen, asuminen linnassa ja huvitukset kuvasivat heidän elämäänsä

- karnevaalit, jotka saattoivat kestää jopa viikkoja

• toivat vastapainoa arjelle
• musikantteja, jonglöörejä, tanssijoita, näyttelijöitä..
• juhlintaan kuuluivat myös ruoka ja juoma
• karnevaalin aikana säädyt olivat tasa-arvoisia ja köyhätkin pääsivät mukaan varakkaaseen elämäntyyliin

Sota ja ritarit

- ritarit aatelistoa, kasvatus alkoi jo nuorena

- turnajaisia, joilla tarkoitus harjoittaa sodankäyntitaitoa ja esitellä sotilaallista voimaa

- myöhemmin niistä syntyi kansanhuvia

- 1100-luvulla ritarirunous, nuoret ritarit lauloivat rakkauslauluja jo avioliitossa oleville naisille

- ritarit saatoivat haista pahalta ja olivat huonokäytöksisiä, eivät siis 'ritarillisia'

Uusi aika ja yliopistot

luostarit--> katedraalikoulut--> kaupunkikoulut

- katedraalikoulujen lisäksi yksittäiset maisterit saivat opetuslupia

- opettajat perustivat yhteisön, universitas, josta nykyisin yliopisto on saanut nimensä

- yliopistot kuuluivat aluksi kirkolle

- opetus kallista ja vain aatelistolla mahdollisuus, myöhemmin köyhemmätkin mukaan

- teologia arvostetuin oppiaine

- opiskelijoilla erioikeuksia, kuten vapautus veroista tai tulleista

- paheluettelo

Tiede

- ei kehittynyt keskiajalla, koska ajateltiin, että kaikki tieto tiedetään jo

- sen sijaan pyrittiin opettamaan olemassa olevaa tiedettä

- tieteet peräisin Raamatusta ja Aristoteleen ajattelusta

- aristoteelinen maailmankuva sopiva, koska se oli sopusoinnussa kristinuskon kanssa

- lääketiede kehittyi hieman, mutta ei käytönnöllisesti

Pimeä keskiaika ?

puolesta:

• roomanimperiumin tuho, rahatalouden heikentyminen, kansainvaellusten kasvu, maaorjuuden lisääntyminen
• musta surma
• tarinat nunnien ja kirkonmiesten jopa irtaasta elämäntyylistä

vastaan:

• tieto siirtyi antiikin Roomasta keskiajalle
• nykypäivään asti säilyneet katedraalit kertovat korkeatasoisesta rakennustaidosta
• yliopistojen synty
• loppupuolella elpyneet kaupungit kertovat talouden kehityksestä

- näkemykset muuttuvat jatkuvasti uusia lähteitä löydettäessä

- suurin osa lähteistä kirkolta, joten keskiaika tunnetaan vain hengellisesti

- näkemykset kirjoitettu vasta 1500-luvulla, uskonpuhdistuksen jälkeen, jolloin käsitystä keskiajasta on ehkä yritetty synkentää

ESSEE

Perustele väite: Yliopistojen synty keskiajalla oli merkittävä asia.

V:

YLIOPISTOJEN SYNTY

Ennen varsinaisten yliopistojen syntyä, opetusta annettiin lähinnä luostareissa. Katedraalikoulut tuomiokirkkojen yhteydessä tarjosivat opetusta kirkon tehtäviin. Kun kauppa vaurastui ja kaupungit   kasvoivat, tarvittiin myös uudenlaista opetusta. Laskemista ja lukemista tuli osata, jotta kaupankäynti sujuisi. Kaupunkeihin alettiin vähitellen perustaa kaupunkikouluja, joissa näitä taitoja pystyi opiskelemaan. Tästä huolimatta suurin osan kansasta ei osannut lukea, ei edes korkeimmat säädyt.

          Kansa oli lukutaidotonta, uusia toimia siis tarvittiin. Myös maisterit saivat piispalta opetuslupia, jonka seurauksena taitava opettaja saattoi luoda itselleen oppilasjoukon. 1110 -luvulla nämä opettajat ja oppilaat perustivat eräänlaisen yhteisön, jota kutsuttiin universitaaksi (yliopiston kansainvälinen nimi). Yhteisöt huolehtivat jäseniensä eduista ja yhdistyivät saadakseen oikeudellista suojaa sekä opetuksen vapautta. Yliopistot pyrkivät pois kirkon vallasta, jotta saisivat itse päättää omista asioistaan. Kirkon vallan esimerkkinä on vaikkapa se, että aluksi opettajat joutuivat opettamaan kotonaan, kirkon tiloissa tai kapakoissa, sillä yliopistolla ei ollut omia opetustiloja.

          Opiskelu yliopistossa oli kallista, mutta pääsykoetta ei ollut. Sisäänpääsyn perusteena olikin useimmiten säätyasema, ei niinkään taidot tai tiedot. Korkeimpien säätyjen ohella yliopistolaitokseen tuli kerjäläismunkit 1200 -luvulla, kun fransiskaani- ja dominikaanijärjestöt turvasivat heille opiskelun edellytykset. Näin myös köyhemmistä oloista lähtöisin olevista saattoi tulla huomattaviakin henkilöitä.

          Yliopistot keskittyivät eri tieteenalojen tutkimukseen, esimerkiksi kanoniseen oikeuteen tai väittelytaitoihin. Kaikista arvostetuin oppiaine yliopistossa oli teologia, jonka opetusta annettiin kaikkialla latinaksi. Tästä johtuen opintoja pystyi jatkamaan toisessa yliopistossa, joten keskiaikaiset yliopistot olivat melko kansainvälisiä. Erioikeuksiakin pystyi saamaan, kuten vapautuksen asepalveluksesta, veroista ja tulleista. Tämä edellytti kuitenkin aktiivista osallistumista luennoille.

          Yliopistojen synnyn merkitys keskiajalla oli siis suuri, sillä se tarjosi mm. puuttuvaa opetusta, jota tarvittiin. Se myös mahdollisti köyhempienkin menestystä. Yliopistojen myötä opiskelu kehittyi ja laajeni, saatiin korkeatasoista opetusta eri tieteenaloista.