4. KESKIAIKAI I
MUISTIINPANOT (s.45-55)
- Kristillinen keskiaika
- Rooma jakautui v.395
- Itä- Rooma eli bysantti
- Bysantin kilpailijaksi syntyi Arabien perustama islamilainen suurvalta 600-luvulla
- Länsi- Rooma hajosi 400-luvulla
- Tieteellinen perintö Itä- Roomaan ja arabeille
- Bysantti piti itseään Rooman valtakunnan perillisenä
- Siellä koottii Rooman aikaiset lait
- Islamialueella kukoisti vanha itämainen kulttuuri
Kristillisen yhtenäiskulttuuri
- Valtiolliset olot hajanaiset
- Kristikuntaa yhdistivät: feodalismi, säätyjako, ritarikulttuuri ja oppineiden kieli
- Yhteiskuntaa leimasi yhteisöllisyys
- Yhteiskuntaan vaikutti eniten katolinen kirkko opeillaan
- Kirkolle oli pakko antaa almuja ja lahjoituksia
- Kirkkoa edusti kylissä pappi
Katolinen kirkko vallankäyttäjänä
- Katolisella kirkolla myös taloudellista ja poliittista valtaa, hengellisen vallan lisäksi
- Paavilla, ja maallisella vallalla kädenvääntöä siitä kumpi on mahtavampi
- Paavin hovi = Kuuri = Euroopan suurin hallintovirasto
- Kanoninen oikeus määräsi, että mikä oli syntiä ja rangaistavaa
- Keskiajan papeilta alettiin vaatia selibaattia
- Keskiajalla katolinen kirkkoa katsoi edustavansa anoaa oikeaa uskoa ja eri mieltä olevat tuli vaientaa
- 1100- luvulla ristiretkiä Jerusalemiin
Taide kirkon palveluksessa
- Arkkitehtuuri sidoksissa uskontoon
- Kristillisten ensimmäiset kokoontumispaikat Basilleja
- Pyörökaarityyli olennaista
- 1100- luvulla goottilainen tyyli syntyi Ranskassa
Luostarilaisten kristillisyytta ja kulttuurivaikutteita
- Niistä kehittyi kulttuurinlevittäjiä ja kylien valtakeskuksia
- Päätarkoitus toimia mietiskelypaikkana, jossa munkit huolehtivat ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta
- Ylempien säätyjen lapset saatettiin antaa luostariin kasvatettaviksi
Keskiajan ihmisen maailma/maailmankuva
- kirkon opit keskinäinen asia
- Kristinuskoon kuului anteliaisuus ja vieraanvaraisuus
- Toisinkuin usein on väitetty, niin keskiajalla ei suinkaan uskottu maan olevan litteä
- Taikausko yleistä
- Kartta jaettiin hengellisin perustein
- Ihmiset elivät nykyhetkessä, eivät pohtineet eilistä tai tulevaa
- Kirkolle ajan määrittäminen oli tärkeää, että pystyvät olemaan tietoisia juhlapyhistä ym.
-
ESSEE
Perustele väite: Luostareilla oli merkittävä asema keskiajan yhteiskunnassa.
V:
Luostarit keskiajalla.
Luostareiden merkitys keskiajan yhteiskunnassa oli huomattava, luostarit alkoivat vähitellen muuttua kylien keskuksiksi, ja määräykset tulivat luostarista. Alunperin luostarit olivat vain hengellisen elämän keskuksia, mutta vähitellen ne kehittyivät kulttuurin levittäjiksi ja kylien valtakeskuksiksi.Luostari ei kuluttanut varoja ruokaan sillä luostarissa on omavarainen yhteisö joka tuotti itse kaiken tarvitsemansa. Luostarit myös kopioivat kirjoja joka oli huomattava merkitys yhteiskunna kulttuurissa. Luostareissa myös hoidettiin sairaita jotka eivät kyenneet itsekseen pärjäämään.
Luostarit saivat varansa lahjoituksin joten luostari hankki hyvät välit aatelisukujen kanssa jotka tukivat luostareita lahjoituksillaan. Aatelissukujen lapset saatettiin antaa luostareihin kasvatettaviksi,jolloin luostarista myös pikkuhiljaa kehttyi jonkinlainen entisajan sisäoppilaitos. Naisille luostari oli ainoa paikka josta he voivat saada koulutusta, joten luostari oli myös huomattavan tärkeä koulutuksenkin kannalta. Naiset eivät luostarissa saaman koulutuksen avulla kyenneet saamaan yhteiskunnallista arvostusta, vaikka olivatkin opiskelleet.
Luostareidin ympärille alkoi kehittyä myös kyliä jolloin myös kehittyin kaupunkeja luostareiden ympärille. Luostareista kehittyi myöhemmin linnoituksia.